Uuteen nousuun, Osa 2

Ensinnäkin anteeksi blogin pitkä hiljaisuus. Ennen pääsykokeita tuntui ettei aika vaan riitä mihinkään ja kokeen jälkeen oli aika mitäänsanomaton fiilis. Koe meni omasta mielestäni ihan ok vaikka aika loppui reilusti kesken ja kamala jännitys heikensikin suoritusta. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen suoritukseeni koska ajattelin että tässä ajassa, näillä resursseilla ja kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa kamppaillessani en olisi pystynyt parempaan.

Se ei kuitenkaan tänä vuonna vielä riittänyt sisäänpääsyyn. Ohut kirje saapui postissa ja sen mukaan olisi vielä melko paljon kirittävää ennen seuraavaa koetta - jäin pääsykoekiintiöstä kymmeneellä pisteellä.. Toki kirjeen saavuttua olin ihan surun murtama ja tuntui etten koskaan olisi tarpeeksi hyvä enkä pystyisi ikinä pääsemään sisään. Oli niin tyhjä olo. Ihan kuin iso osa itsestäni olisi juuri kuollut eikä elämässäni ollut enää mitään jäljellä -lääkärin ammatti kun oli ainut asia jota elämältäni todella halusin..

Ja haluan edelleeen. Ja päätin haluta niin kauan kunnes se toteutuu. Nyt on nimittäin sellanen olo että h******i ihan sama vaikka olisin 101 kun lääkiksen ovet aukenesivat. Ihan sama vaikka joudun tekemään hanttihommia kaupan kassalla ja käymään läpi sen saman helvetin kun viime vuonna pääsykokeeseen lukiessani ja sairauden kanssa kamppaillessani. Ihan sama. Mulla ei oo mitään muuta kuin tää yksi haave. Ja mähän yritän niin kauan kunnes se totetuu, sanokaa mitä sanotte.

-Erica

53 päivän loppukiri

Katon tässä Greyn anatomiaa ja yritän kirjottaa uutta blogitekstiä samalla (tehokkuus kuunniaan) joten pahoittelen jo etukäteen vähän sekavaa tekstiä. Anyways, toisen verikokeen tulokset tuli ja TSH arvot oli edelleen 5 paikkeilla, T4V vähän yli 12 ja lääkärin mukaan kyseessä on lievä eli subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkäri onneks kuitenkin suostu alottamaan koelääkityksen oireiden perusteella ja huomenna aamulla pitäs vielä mennä verikokeisiin että saavat mitattua S -TPOAb:n eli kilpirauhasen vasta-aineet jonka jälkeen saan vetästä ekan thyroxin tabun naamaan (vihdoin!). 

Opiskelurintamallakin on tapahtunu jonkin verran kehitystä. Oon alkanu käymään biologian aiheita kunnolla läpi ja tehny itelleni uuden lukusuunnitelman näitä viimesiä viikkoja varten (enää alle 53 päivää kokeeseen!). Fysiikkaa ja kemiaa pitäs edelleen vaan jaksaa laskea vaikka tuntuukin jo että perusasiat on melko hyvin hallussa. Totesin myös tehneeni viisaan päätöksen hakiessani Kuopioon esim. Turun sijasta koska sinne oli tänä vuonna ihan hulluna hakijoita.. Vaikka oli Kuopioonkin noin 200 hakijaa enemmän kun viime vuonna, mutta kaikkiin tiedekuntiin oli tainnu ainakin pientä lisäystä hakijamäärien suhteen tapahtua, poisluettuna Tampere, jonne tais olla Oulun jälkeen vähiten hakijoita. Hakijamäärät saa siis selville tiedekuntien sivuilta, en ala tähän niitä nyt linkkailemaan.

Tosiaan, piti myös ilmoittaa että bloggaukseen tulee nyt hieman taukoa koska aion keskittyä näihin viimesiin viikkoihin ihan täysillä, eli seuraava blogipäivitys tapahtuu todennäköisesti vasta 28.5.2014 paikkeilla.

Ei mulla kai sitten muuta asiaa ollu.. Mutta tosi paljon tsemppiä kaikille pääsykokeeseen! :)

Nähdään toukokuun lopulla,
Terkuin Erica
xoxoxo

Terttutomaatteja ja zombiekävelyä

   
Päivät on viimeaikoina kyllä menny ihan ihmeellisessä horroksessa. Tekis vaan mieli painua peiton alle ja lukemiseen ei aivot jaksais keskittyä ollenkaan, maksimissaan sen tunnin, ja senkin piristävien juomien ansiosta. Kaikki näyttää harmaalta ja mun muisti on ihan järkyttävä. Eräskin päivä raahauduin siskon kanssa kauppaan ja yritin painaa mieleeni banaanien vaakanumeron 51. Kassan edessä sisko sitten kyseli miksi banaaneissa luki "terttutomaatit".. Joo, oisin varmaan nauranu jos olisin jaksanu mutten kyenny sillä hetkellä edes siihen kun olin niin poikki. Eikä siinä, kyllähän näitä voi sattua ihan muutenkin mutta musta tuntuu että mun aivot on tällä hetkellä jossain off asennossa ja kävelen zombina eteenpäin muistamatta edes mihin olin menossa.

Niin ja ne ylioppilaskirjotukset.. Kemia meni ihan totaalisesti ohi; ykköstehtävää lukiessani (kyllä, en edes vielä laskiessani) katsoin kelloon 10 tuntuneen minuutin jälkeen ja aikaa olikin kulunut vajaa kaksi tuntia ja kello oli vaille 11. Vieläkään en tajua mihin se aika vaan katosi, muistan vaan että musta tuntu siltä kun olisin nukkunu silmät auki, mikä näin jälkikäteen ajateltuna kuulostaa järkevämmältä vaihtoehdolta. Tai siis, eihän kukaan voi vaan tuijottaa kahta tuntia parin rivin kysymystä eihän ??? Fysiikan kokeeseen vrauduinkin kokemuksesta sitten vähän 'paremmilla' eväillä nimittäin gingsengjuomalla, vahvalla teellä ja energiajuomilla ja pakko sanoa että ne kyllä piti aina sen verran 'hereillä' että ehti muutaman tehtävän laskea kunnes "tajunnan" taso taas romahti ja silmiä oli tuskastuttavan vaikea pitää auki. Mutta ohi ovat enkä jaksa miettiä niitä nyt sen enempää vaan pidän kokonaan vapaan viikonlopun ja yritän vedellä kaikenmaailman yrttejä ja rohtoja joiden on luvattu auttavan näihin vajaatoiminnan oireisiin. Että jospa sitä olis vähän paremmassa hapessa sitten ens viikolla. *fingers crossed*

P.S. Harmi ku ei oo Halloween.. nyt voisin meinaan esittää zombia tai vampyyriä ihan omalla naamalla.

Vajaata toimintaa

Viime postauksessa mainitsinkin meneväni verikokeisiin joihin syynä oli (ja on edelleen) aivan tolkuton väsymys.. Oikeestaan tunsin oloni ensimmäistä kertaa normaalia väsyneemmäksi jo lukion abikeväänä jolloin sain muitakin 'kummallisia' oireita jotka sekä terkkari että lääkäri totesivat paniikkihäiriöksi. Muistan kuinka itseäni ärsytti koska tiedän että kyse ei todellakaan ollut paniikkikohtauksista (pulssi hidas ei nopea, en ollut pelottavassa tilanteessa vaan paikassa jossa olin rentoutunut, en hyperventiloinut jne.) joten jätin asian sikseen kun en halunnut 'hullun' leimaa otsalleni.

Vuosi eteenpäin väsymys vaan paheni ja menin uudelleen lääkäriin silloisella asuinpaikkakunnallani. Verikokeista otettiin hemoglobiini, keliakia-arvot sekä kilpparin TSH arvo. Muistan että lääkäri sanoi että aamupalan sai syödä ja määräsi verikokeen oton iltapäivälle. Tulosten mukaan mitään 'vikaa' ei löytynyt. Vain keliakiakokeen arvo oli nipin napin raja-arvojen yläpuolella johon terkkari suositteli gluteenittoman ruokavalion kokeilemista. TSH arvokin oli kuulemma raja-arvojen sisällä eli 2.6 joka oli ihan normaali. Sen jälkeen aloin itsekin ajatella että päässäni on varmaan vikaa enkä jaksanut palata koko aiheeseen enää vaan annoin kaiken maailman oireiden olla ja siirryin gluteenittomaan ruokavalioon..

Aluksi tunsin gluteenittoman ruokavalion oikeasti parantavankin olotilaani ja pistin kaikki oireeni gluteeniherkkyyden piikkiin. Viime kesän jälkeen kuitenkin tulin edelleen yhä väsyneemmäksi ja väsyneemmäksi  ja ajattelin kaiken johtuvan 'kovasta' (hah) lukemisesta ja pääsykokeisiin valmistautumisesta vaikken tuntenutkaan olevani stressaantunut. Joulun jälkeen kävin terkkarissa uusimassa jäykkäkouristusrokotteen jolloin sairaanhoitaja määräsi minut lääkärille väsymykseni takia. Viime viikolla kävinkin sitten siellä verikokeissa ja eilen sain tietää tulokset.. Olin ihan varma kärsiväni anemiasta mutta ei, hemoglobiini olikin hurjan hyvä eli 147 joten väsymystä ei voinit ainakaan sen piikkiin laittaa. Mutta kas kas kun se TSH olikin selvästi raja-arvojen yläpuolella eli 5.2 (yläraja 4, oireita voi tulla jo yli 3 arvoilla).. Sain terkkarin lääkäriltä puhelinajan ja hän sanoi että arvot ovat lievän vajaatoiminnan puolella ja että otetaan uusi verikoe kuuden viikon kuluttua ja jos arvot ovat samat niin katsotaan lääkitys.

Että niin. Oikein odotan innolla seuraavaa kuutta viikkoa tässä sumuisessa olotilassa yo-kokeineen ja pääsykoelukuineen kun tuntuu etten edes jaksa silmiäni avata.. Mutta voinpa ainakin vihdoin olla varma ettei väsymys ja muut oireet ole 'korvien välissä'.

Toivottavasti teillä sujuu paremmin. Ja jos jollain on kokemusta tai parempaa tietoa vajaatoimintaan liittyen niin olis kiva saada kommenttia.

Saavutuksia, epätoivoa ja labrakokeita

Muistan kun kesällä selailin fysiikan kirjoja ekaa kertaa ja ajattelin että mitäköhän tästä projektista oikeen tulee kun kaikki teksti näytti ihan hebrealta.. Ja huh kyllä tuntuu että töitä on kesän jälkeen tehty hulluna ja monta kertaa oon meinannu heittää kirjat ikkunasta ja menettäny toivoni sisäänpääsyn ja koko tulevaisuuteni suhteen.

Mutta tänään sain vihdoin fysiikan viimesen kirjan päätökseen! Ja mulle se on jo aikamoinen saavutus se, kun miettii miten pohjamudista lähdin kesällä rämpimään. Nyt oon siis periaatteessa käyny kertaalleen läpi fysiikasta, kemiasta ja biologiasta (tosin kauan kauan sitten vuonna 2010) lukion oppimäärät. Ja periaatteessa oon tosi onnellinen, mutta toisaalta kun muistan kaikki ne asiat jotka vielä vaatii preppausta, ja kaikki ne teoriat jotka pitäis vielä kerrata (vieläpä tosi lyhyessä ajassa ennen yo-kirjotuksia) niin huoh.. Mutta ei se kai auta muuta kun tarpoa edelleen eteenpäin ja ajatella puolitäynnä olevaa lasia puolityhjän sijaan.. ;)

Huomenna aamusta tuleekin sitten vähän vaihtelua lukemiseen. Pääsenpä ihan tutustumaan paikalliseen labraan ja näkemään verikokeen ottoa omasta kätösestäni hehe. Ei se verikokeen otto nyt niin hauska tapahtuma oo (ainakaan potilaana) mutta tän lukemisen keskellä musta on hauskaa nähdä ees jotain aiheeseen liittyvää käytännössä. Ihan sitten vaikka veripurkkeja, neuloja ja ihmisiä sairaalavaatteissa. :D 

Että huomista odotellessa.. Ainiin ja hei kohta jatkuu uus lääkärisarja Off the Map (Liviltä) joka ei ainakaan vielä ole osottautunu Greyn Anatomiaa paremmaksi mutta vaikuttaa tosi hyvältä, joten jos on aikaa tai tallentava digiboxi niin kannattaa kattoa. :)

Blogin ulkoasu ja muuta mukavaa

Tuli vähän päiviteltyä blogin ilmettä ja siinähän se aamupäivä mukavasti kului fysiikan laskemisen sijaan.. Mutta joo pakko välillä vähän höllätä ja tehdä jotain muuta ettei mee ihan överiks tää lukeminen.  :) Ja päätin etten ota niistä ylioppilaskirjotuksista nyt mitään turhaa stressiä, yritän vaan parhaani ja jos menee penkin alle niin sitten menee. Eiköhän sillä kuitenkin oo suurempi paino sillä itse pääsykokeella kun näillä kirjotusten arvosanoilla.. Ja onhan aina koepistekiintiö jos ei siinä yhteispistekiintiössä pääse. ;)

Mutta joo mä meen nyt keittämään teetä ja pakotan itteni lukemaan fyssa kasista sen tokan kappaleen loppuun. Toivottavasti onnistuu vielä tän päivän puolella. :)

Ainiin! Ja vaihdoin blogin nimen nyt virallisesti Salaiset Aivot -blogiksi niin ei tuu epäselvyyttä osoitteesta. ;)

Säätöä

Mulla on joku ihmeen kevätfiilis nyt niin aattelin raikastaa tätä blogin ilmettä vähän (tai vähän enemmän heh). Että älkää ihmetelkö jos lukiessa tekstin muoto muuttuu tai taustakuva vaihtuu ihan toiseksi, minä se vaan täällä vähän säätelen. :D

Time goes by way too fast

Aika on taas menny eteenpäin hurjaa vauhtia ja mua on jo hiukan alkanu ahdistaa tulevat koitokset.. Ei niinkään itse pääsykoe (vielä) mutta lähinnä fysiikan ja kemian yo-kirjotukset jotka on jo kuukauden päästä! Eikä siinä mitään mutta mulla on nyt vasta käsittelyssä kemian 5 kirja (viimenen kappale tosin onneks jo) ja maanantaina pitäs alottaa fysiikan viimenen eli 8 kurssi. Sitten mulle jäis molempien, sekä kemian että fysiikan kertaukseen vaan VIIKKO aikaa ennen koepäiviä! :O Siis miten ihmeessä ehdin kertaamaan fysiikasta 8 kurssia ja kemiasta 5 kurssia YHDESSÄ viikossa!?

Enkä yhtään tiedä pitäskö sillon viimesellä viikolla keskittyä niihin laskuihin jotka kurssikirjoissa tuotti ongelmia vai laskea vanhoja yo-tehtäviä ja tehdä soveltavampia laskuja, vaiko vaan laskea abi-kemia kirjaa? Jos jollain on kokemusta ja ehkäpä jopa menestymistä ko. aineiden kirjoituksissa ollut niin apuja kaivataan.. Oisin tosi kiitollinen..

kuva: http://fav.me/d1jd4e9

Motivaatiopostaus

Toivottavasti nää kuvat motivois ees jotain saman urakan kanssa kamppailevia. :)

Jumalten ruokaa

Pari vuotta takaperin jouduin siirtymään gluteenittomaan ruokavalioon ja sitä kautta huomasin kuinka paljon pelkkä ruokavalion muutos voi vaikuttaa olotilaan ja vireyteen. En aikasemminkaan roska- tai valmisruokaa pahemmin syöny, mutta jotenki toi gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen sai mut innostumaan ravinnon vaikutuksesta terveyteen ihan toisella tavalla.

Gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen kokeiluun tuli nimittäin myös kaikenlaiset superfoodit, paleo ja raakaruokavalio, jotka totesin ihan "Jumalten ruuaksi". Tää lähinnä niiden ravintorikkauden ja energiaa lisäävien ominaisuuksien takia. Mitään em. ruokavalioista en tosin 100 % noudata vaan oma ruokavalio koostuu lähinnä niiden välimaastosta. Mulle se oleellinen juttu onkin varmaan ollu se että vilja- ja maitotuotteet on jääny pois, ja kasvisten kokonaisosuutta lisätty. Tällä oon myös huomannu olevan tosi iso rooli omassa energiatasossa, joka on nyt paljon parempi kuin aikana jolloin oma ruokavalio painottui juuri lähinnä maidon ja pastatuotteiden ympärille.

Toissapäivänä teinki taas ihan mun lempparileipää gluteenittomalta listalta -eli bataattileipäsiä. Ne on niin aurinkoisen värisiäkin että kyllä piristyy! Ja jostain syystä tein niitä tosi usein Briteissä asuessani joten toi auringonlaskukuva jonka nappasin mun ex-ikkunasta sopi musta hyvin teemaan. :)

BATAATTILEIPÄSET
(noin 10 kpl)

1 suurehko bataatti
n. 2 dl. tattarijauhoja
kookos -tai extra virgin oliiviöljyä

1. Kuori ja keitä bataatti kypsäksi. Laita uuni lämpenemään 225°.
2. Muussaa kypsä bataatti esim. sauvasekoittimella (tulee kivan tasaista)
3. Lisää noin puoli desiä tattarijauhoja. Sekoita kunnolla.  (Älä hämmenny, "Taikinan" kuuluu olla yhtä löysää kuin perunamuusi.)
4. Voitele leivinpaperi öljyllä. (muuten tarttuvat helposti kiinni)
5. Kasaa leivinpaperille taikinasta kekoja lusikalla. Ripottele tattarijauhoja kekojen päälle sen verran että saat paineltua keot lättysiksi. Kannattaa tehdä melko ohuita niin kypsyvät hyvin (noin 1 cm?).
6. Painele reikiä haarukalla ja paista 7-15 minuuttia kunnes näyttävät valmiilta.

Nauti esim. kamomillateen kera ja kuvittele ikkunasta näkyvä auringonlasku. :)

(P.S. Ajattelin että välillä on hyvä tehdä tälläsiä ei kokeen ympärillä pyöriviä postauksia niin saa hetkeks aivoille jotain muuta ajateltavaa.)

Ulkomaankaipuu ja valinnanvaikeus

Pari viime viikkoa mulla on ollu joku ihmeen synkkä jakso kun tuntuu että kaikki on vaan harmaata eikä mikään jaksas innostaa ja suomi on niin masentava ja haluisin takas ulkomaille. Tai ehkä se oli se Post-Panem-depression mikä muhun iski haha ;). Mut vihdoin tuntuu et elämä alkaa voittaa ja pakko vaan jatkaa eteenpäin. Plus, oon tosi onnellinen kun sain vihdoin ton fyssa kutosen päätökseen ja musta jopa tuntu että oikeesti ymmärsin ne asiat. Way to go! :) Huomenna teen vielä ne kirjan takana olevat harjotustehtävät ikäänkuin kokeena niin nään vähän mikä se oma taso oikeesti on (huomista odotellessa heh).

Viime viikolla onnistuin myös (enemmän ja vähemmän intuition varassa) päättämään mihin kaupunkiin haen. Helsinki, Turku ja Kuopio kiinnosti mua kaikkein eniten koska ne on jollain lailla tuttuja paikkoja: kävin stadissa lukion, Turussa oon käyny muutaman kerran ja tykästyny, ja Kuopion tienoilla asuu paljon sukulaisia. Ouluki tuntu ihan kivalta vaihtoehdolta (varsinkin kun tilastojen mukaan sinne on ollu lähes aina vähiten hakijoita ja sisäänottoprosentti on melko korkea) mutta se sijainti sai mut vaan jättämään sen laskuista. :( Ainiin ja Tampere.. Senki taisin jättää laskuista jostain syystä? :O

Kirjottelinki Helsingistä, Kuopiosta ja Turusta tällästä +/- listaa (nää on siis vaan mun mielipiteitä ja ajatuksia) että sain päätöksen tehtyä:

Helsinki: 
+ hyvät harrastusmahdollisuudet                  
+ eteläisin hakukohde                                  
+ arvostettu yliopisto                                    
+ hyvät tutkijamahdollisuudet                      
+ tuttu paikka, kaverit                                    
+ hyvät liikenneyhteydet
+ julkisten käyttö suht. edullista
+ aina tekemistä
+ kaikki löytyy samasta kaupungista
+ vantaalta paljon suoria lentoja eri kohteisiin
- vuokrat aika korkeita
- ei niin paljon käytännön harkkoja?
- PBL
- eniten hakijoita
-pienin sisäänpääsyprosentti

Turku:
+ kaunis kaupunki                                          
+ harrastemahdollisuudet                                                          
+ Etelä-Suomessa                                                                
+ hyvät junayhteydet
+ kiinnostavat tutkimuskohteet
+ edullisemmat vuokrat kun Helsingissä
+ kämppiä aika hyvin saatavilla
+ bussit kulkee hyvin
+ siel on Ruohonjuuri (miks tää on mun listalla? :D)
+ kurssit kuulosti tosi kiinnostavilta (vaik kai ne on aika samat joka paikassa?)
+ viime vuonna suurin sisäänpääsyprosentti
+ ei PBL
- Turun murre
- en tiedä Turun lääkiksestä paljoa..

Kuopio:
+ sukulaiset                                                    
+ kuulemma käytännönläheinen opetus          
+ PUBLIC HEALTH -LINJA                        
+ ulkoilumahdollisuudet                                  
+ sinne tuli sentään Matkus                            
+ ei PBL  
-Kampus on ruma (tiilinen pahvilaatikko)
-asuntotilanne kuulemma tosi huono
-vuokrakämppien hinnat korkealla
- liikenneyhteyksissä ei kehuttavaa
-kaupunki on aika masentava..  
- paljon hakijoita alhaisten pistemäärien takia (joka kuitenkin kuulemma johtuu tiukemmasta arvostelusta?)
-Kuopiossa on jonkin sortin homeongelma?!?


Ja uskokaa pois, valitsin sitte sen vaihtoehdon mihin sain eniten miinuksia ja vähiten plussia. :D Eli täältä tullaan KuoLon kaupunki..

Ja uskokaa tai älkää mutta painavin syy mun valintaan oli toi Kuopion Public Health (eli kansanterveys) -linja koska uskon että siitä saa vähän kansainvälistä näkökulmaa asioihin ja se opetetaan englannin kielellä, mikä on mulle myös suuri plussa. Tää sen takia että mulla on ikävä enkuks kommunikointia ja haluisin valmistumisen jälkeen lähteä ulkomaille töihin joten siitä olis varmaan hyötyä mulle tulevaisuutta ajatellen. :)

Joko muut on selvillä hakukaupungin suhteen?
                                                                                         

Vuodenvaihteen fiilikset

Joululoma kyllä vähän venähti ja lukemiset jäi heti muutaman päivän aikataulusta. Mutta ei se mitään, sitäkin parempi syy lähteä kunnolla painimaan näiden lukemisten kanssa heti uuden vuoden jälkeen ja yrittää kiriä aikatauluja.

Tänään pitäs jo saada tuo fysiikka kutosen eka kappale päätökseen mutta jotenkin näin loman jälkeen tuntuu että aivot on jossain ihan muualla ja koko ajan keksis jotain ihan muuta tekemistä. Eikä tätä kauheesti auta se että ostin ittelleni joululahjaks Hunger Games kirjat ku tajusin että se viimenen elokuva tulee ulos vasta marraskuussa 2015.

 Eilenkin päätin illalla lukea vaan 'muutaman' sivun kirjojen ykkösosasta kunnes tajusin että kello oli 00.30 ja olin lukenu kirjan puoliväliin asti (hupsista vaan). Sitten pakotin itteni ylös 9 aikoihin aamulla enkä kyllä ihmettele kaiken tän loma-aikana patoutuneen univelan ja valvomisen jälkeen että olo on sellanen kun olis humalassa. Olis ehkä vaan pitäny nukkuu koko päivä niin ois aivot voinu olla vähän skarpimpina tähän lukemiseen. Toisaalta tänään tulee kuitenkin valvottua uutta vuotta juhlittaessa joten voi olla parempi alottaa näitten unirytmien korjaaminen vasta huomenna..

Joka tapauksessa hyvää uuden vuoden vaihdetta kaikille blogin uusille lukijoille! :) Toivotaan että tähdet suosivat meitä vuonna 2014 ja se paksu kirje kolahtaa kesän alussa postiluukusta. ;)

Sydämellistä joulua

Jostain syystä tää kuva inspiroi mua tosi paljon (minäkö outo?) ja sopi otsikkoon joten.. Hyvää ja Sydämellistä joulunaikaa kaikille jotka sattuvat tälle sivulle eksymään!

Lähde: http://doopworld.tumblr.com/post/53275076771

human heart beating gif | WiffleGif

Missä mennään

Koko urakan aloitin varsinaisesti kesällä koska tiesin lukemisen vievän itselläni paljon aikaa. Suhteellisen hyvin olen kuitenkin ehtinyt lukiokursseja kesästä käymään, vaikka myönnettäköön että väsymys on välillä iskenyt ja lukusuunnitelmaa pitänyt siirtää viikolla tai parilla eteenpäin. En ole kuitenkaan jaksanut ottaa siitä sen suurempia paineita kun kokeeseen on vielä kiitettävästi aikaa.

Nyt on kuitenkin fysiikasta 5 ensimmäistä kurssia käyty, kemiasta 4 ensimmäistä ja biologian kirjoista luettu varsinaisesti vasta kurssit 2 ja 3. Muut biologian kurssit ajattelin tarkoituksella jättää myöhemmäksi kevääseen koska tuntuu että bilsan asiat on suhteellisen hyvin muistissa. Ajattelin myös että ehtisin toukokuuhun mennessä unohtaa kaikki rakenteet ja nimet jos nyt jo lähtisin niitä 'kunnolla' tahkoamaan.

Ensi viikolla tarkoituksena onkin sitten aloitella fyssa kutosta ja pitää muutama lukuvapaa päivä joulun kunniaksi. :)

Mikäli (kun) suunnitelmani pysyvät aikataulussa olisin helmikuun loppuun mennessä ehtinyt käymään kaikki biologian, fysiikan ja kemian lukiokurssit, sekä vähän jopa kertailemaan. Sitten olisi vihdoin tarkoitus käydä kirjastosta bongaamieni itseopiskelumateriaalien kimppuun (olisikin jo tässä vaiheessa..).

Lisäksi olen ilmoittautunut kevään fysiikan ja kemian ylioppilaskirjoituksiin, joten tekeminen ei varmasti lopu kesken. Ovatkos muut saman urakan kanssa painivat päässeet vauhtiin lukemisten kanssa vai onko tarkoituksena jättää suurempi panostus kevään puolelle? :)

Tarina luovuttamisesta ja uudesta noususta

Monta kertaa on ollut mielessä aloittaa lääkikseen tähtäävä blogi jonne voi päivitellä kaikkea hakemiseen liittyvää ja tavoittaa ihmisiä samassa tilanteessa. Ajattelin että blogin kautta voin myös kätevästi seurata omaa edistystäni ja toivottavasti saada hieman lisäboostia tähän hommaan.

Toistaiseksi aion pysyä anonyyminä tämän blogin kanssa mutta kerrottakoon hieman taustastani.

Vasta lukion kakkosen loppuvaiheessa tajusin että lääketiede on se mitä haluan tulevaisuudessa opiskella ja mistä haluan itselleni ammatin. Tässä vaiheessa olin kuitenkin käynyt täysin 'vääriä' kursseja lääkiksen kannalta enkä ennen kolmosvuoden päättymistä ehtinyt opiskella kuin kemiasta 1,2 ja 4 kurssit sekä fysiikasta 1,2,3 ja 5 kurssit. Ainoastaan biologiasta ehdin käydä kaikki kurssit hyvällä menestyksellä (keskiarvolla 10) koska sen kirjoittaminen oli ykkösvuodesta asti tavoitteena. 

Kirjoitukset menivät täysin penkin alle enkä kirjoittanut kemiaa ja fysiikkaa ollenkaan. Arvosanoiksi tuli B englannista C maantieteestä, M äidinkielestä, biologiasta M ja B pitkästä matematiikasta. Voitte vaan kuvitella että siinä viimeisetkin uskonrippeet omiin 'kykyihin' lakastuivat huimaa vauhtia.

Pääsykokeeseen en ehtinyt panostaa sitten ollenkaan kun ihana Galenoskin oli vielä käytössä (okei luin huimat 3 ensimmäistä kappaletta ja katselin kuvia). Tiesin ettei minulla olisi pienintäkään mahdollisuutta päästä niillä tiedoilla lääkikseen mutta päätin mennä Kuopioon katsastamaan koetilanteen ja kirjoittamaan nimen paperiin. Muutaman monivalinnan EKG:stä taisin papereihin rastia ja selitin veren hyytymisestä huiman lauseen mittaisen selityksen erääseen tehtävään lukiopohjalta. Nauroin kun selvisi tulosten julkaistua että olin jopa saanut muutaman pisteen monivalinnoista :D

Kesätöiden ja lukiorumban jälkeen olin niin uupunut väsynyt ja pettynyt itseeni etten jaksanut edes ajatella sanaa lääkis. Iski sellainen tunne etten voisi millään koskaan päästä sisälle ja aloin katsastamaan muita vaihtoehtoja. Halusin myös päästä kotoa mahdollisimman pian -ja mahdollisimman kauas. Uusin englannin kirjoitukset arvosanalla M ja hain Britteihin yliopistoon. Pääsin sisään taidepainotteiselle alalle. Olin riemuissani britteihin lähdöstä ja ajattelin että saanpa ainakin helpon ammatin jossa ei tarvitse paljoa aivojaan kuluttaa. 

Vuosi Briteissä meni nopeasti, sain hyvät arvosanat ja tavallaan 'lomailin' eli yritin ottaa mahdollisimman rennosti ja nauttia elämästä. Tämä vuosi antoi minulle suunnattomasti energiaa mutta tuntui että tarvitsin enemmän haastetta elämälleni. Ostin alekorista valtavan biologian opuksen ja yhä useammin löysin itseni nenä kiinni tässä opuksessa -luin opusta jopa rantsulla kaverin panostaessa taidehistorian tenttiin ja muiden ottaessa aurinkoa! Taidehistoriaesseitä kirjottaessani haaveilin siitä kuinka saisin kirjoittaa mielummin jonkinlaista tutkimusta ja olin jopa salaa kateellinen kämppikselleni jonka piti kirjoittaa esseitä solujen toiminnasta. Siitä se lähti, tajusin että haluan edelleen lääkikseen enkä todellakaan aio luopua haaveesta joka merkitsee minulle näin paljon, ihan sama mitä se sitten vaatisi (vaikka sitten kotona vietettyä lisävuotta tai pakertamista fysiikan parissa).

Ja tässä sitä ollaan, valmistautumassa lääketieteen alojen valintakokeeseen 2014, periaatteella -periksi ei anneta.